Tildamaista menoa - Opinnäytetyötä

Harjoittelussa täällä turvakodilla on todella hiljaista. Vain työntekijöiden äänet kuuluvat talosta. Kohta kuulemma vilkastuu. Asiakkaat tulevat ja menevät. Saapuvat kuulemma aaltomaisesti. Omalla tavallaan on ollut kiva, kun nyt on vain yksi asiakas paikalla. Ehtii työajalla tehdä mm. harjoitteluraporttia ja asentamaan tulostimen ajureita. 

Kotona ollessa onkin tullut tehtyä paljon enemmän. Ompelukone surisee ja opinnäytetyö edistyy pikku hiljaa, mutta kuitenkin hyvää vauhtia. Ensimmäiset hahmot ovatkin jo valmiit ja tallessa omassa pussukassaan, jotteivat häviä. Eihän ne suoranaisesti Tildaa ole, mutta ainakin sinne päin. Helppo kaava ja sitä rataa. Puuhaa ainakin riittää. 

Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi ovat valmiit. Ihan hauskoja niistä tuli ja meidän karvainen kaveri rakastui niihin myös. Nuken pohjan kävi eilen illalla hakemassa korista ja olisi sillä halunnut leikkiä. Onneksi ei repinyt. Olisi voinut hieman harmittaa. Kaksi nukkea odottaa hiuksia ja kasvoja. Kaksi on täyttövaiheessa menossa. Eläimiäkin pitäisi aloittaa pikku hiljaa. Näiden teko on mukavaa pikkupuuhaa. Pohjat kun ompelee valmiiksi, voi hiukset ja kasvot tehdä nukelle televisiota katsellessa. Hyvässä vaiheessa siis opinnäytetyön kanssa menossa. 

Kankaanpainanta - Viime kesän satoa

Tänään on siivottu ihan urakalla. Samalla tein löytöjä viime kesältä. Viime kesänä, kun oli melkein koko kesä lähestulkoon pelkkää lomailua, oli aikaa näperrellä vaikka mitä.

Aurinkolippa: Lipassa koiran tassuja ja kummallakin sivulla takana on pieni koiran kuva. Tämä jostain syystä edelleen silittämättä. Ehkä saisin sen silitettyä ja seuraavalle leirille käyttöön.

Tämä on kyllä tarpeeseen tehty. On vain laiskuus päässyt iskemään. Tätä tehdessä meillä oli vielä pienehkö koiranpentu. Nyt on sekin jo kasvanut isoksi. Niin se aika kuluu.

Tyynyliinat: Merihevosia ja simpukoita. Jostain syystä nämäkään eivät ole vielä käyttöön asti päätyneet. Syynä samainen silityksen puute kuin aurinkolipassakin.

Merihevosia olen tehnyt aikaisemmin vuosia sitten puusta. Merihevos -mobiili on tällä hetkellä jossain laatikossa häkkikellarin perällä. Odottaa omaa vuoroaa. Ehkä joskus saisin nekin kuvattua ja laitettua esille.

Merimieskassi: Samalla kuviolla kuin tyynyliinat. Ainut näistä kangastöistä, jonka olen saanut täysin loppuun asti. Tämä on ollut aktiivisessa käytössä. Lähinnä saunakassina, mutta käytössä kuitenkin.


Merihevosista ja simpukoista olen aina pitänyt paljon. Ne kuvaavat mielestäni jotenkin sellaista tietynlaista rauhallisuutta, jota minulta on aina puuttunut. Ja toisaalta simpukat ovat kauniita.

Tildamaista menoa - Tildapupu

No niin nyt on ensimmäinen Tilda-pupu kokonaisuudessaan valmis. On pupulla nyt kaikki valmiina kun on vaatteet ja kaikki. Kuvista näkyy millainen pupusta tuli. Toki se olisi voinut onnistua vieläkin paremmin, mutta tyytyväinen olen käden jälkeen kuitenkin.

 

Ylemmässä kuvassa on pupu ilman vaatteita luonollisessa tilassaan. Pupun kaavat löytyivät yhdestä Tilda-kirjasta, mutta kaavoja muutin hieman, koska halusin pupusta sellaisen, että se pystyy istumaan. Jäin vain miettimään, että ei tämä kyllä ehkä ihan sama pupu ole, jota ystäväni on tehnyt. Ja alemmassa kuvassa pupulla on yllään pikku kukka -feressi, jonka ompelemiseen meni enemmän aikaa kuin itse pupuun. Pupun feressi syntyi hieman vahingossa. Ja feresiä koristaa pieni pitsi esiliina. Ihan perinteistä Tilda-pupua ei tästä nyt kuitenkaan tullut tuon feresin takia, sillä jotenkin koin fiksummaksi käyttää vanhoja kankaita pois kuin ostaa kasan uusia.

Seuraavana olisi vuorossa poikapupu. katsotaan mitä se saa ylleen. Etenkin kun tyttöpupu on näin hienona. Odotan jo innolla, että saan aloittaa seuraavan tekemistä.

Juhlahumua - Kastemekko

Minulla on jo pidempään ollut päällä projekti. Tarkoituksena on tehdä siskoni lapselle kastemekko. Toki suvussamme on kastemekkoja, mutta tämän mekon tarkoituksena on se, että sen käyttöön otto ei vaadi tappeluita. Kastemekko on tarkoitus tehdä äitini hääpuvusta, joka on tehty Prinsessa Dianan hääpuvun mallin mukaan.Tässä alla muutama kuva mielenvirkistykseksi siitä, millainen puku lähtökohdiltaan oli kyseessä. Valitettavasti en tajunnut ottaa varsinaisesta puvusta kuvaa ennen sen "turmelemista".

Hääpuku oli tälläinen

Vappuna suoritin tähän tehtävään nähden operaatin mekon etsinnän. Tietona oli, että mekko olisi vanhempieni kodissa vaatehuoneessa. Voi luoja.. ja syvä huokaus. Millä ilveella sieltä löytyisi yhtään mitään. Ei mikään muu auttanut kuin suorittaa operaatio hääpuvun metsästys. Kyllä se varmaan oli hieman koomisen näköistä kun minä ryömin jossain vaatehuoneessa ja huutelen perässä, että saa sit kiskoa pois jos, en muuten pois pääse. Kaikki tämä tehtiin tietysti vapun kunniaksi Diakin keltaiset haalarit päällä.

Mekko saatiin kaivettua esille ja aloitin suoraan purkuhommat. alkoi olemaan jo hieman kiire koko kastemekon kanssa. Purkamiseen ei tarvinnut loppupelissä käyttää kovinkaan paljon aikaa, mutta onhan se itsestään selvyys, että kyseessä on koko työn hitain vaihe. Purun jälkeen kaikki sujui kuin itsestään ja samana iltana kun oli Suomi -Ruotsi MM-ottelu, ompelin puvun alusta loppuun asti. 

Mekko koko pituudessaan edestäpäin. 

Mekon koko on 62.

Häämekosta halusimme sailyttää tietyt elementit. Tämän puvun lähtökohtanan oli hääpuvun kaunis miehusta, jonka halusimme säilyvän. Lisäksi vyötäröä koristava suuri rusetti on myös hääpuvun peruja.

Takana näkyy sama ajatus. Miehustan idea kantaa myös selän puolella. Takana ihan kauluksen yläpuolella on pienet napit, 

jotka on myös sellaisenaan siirretty hääpuvusta.

Mekossa on sekoitus uutta ja vanhaa. Vanhaa toki enemmän, koska pohjalla on tosiaan vanha hääpuku. Kaikki suuaukot saivat vanhan pitsin sijaan uudet satiininauhat. Se kun mielestäni vaikutti kasteeseen sopivammalta. Vielä olisi tarkoitus tehdä tyyny, johon tulisi kaikkien sisarusteni lasten nimet kirjata, tai sitten kirjataan vain ne jotka on tässä mekossa kastettu.