Harjoittelussa
täällä turvakodilla on todella hiljaista. Vain työntekijöiden äänet kuuluvat talosta. Kohta
kuulemma vilkastuu. Asiakkaat tulevat ja menevät. Saapuvat kuulemma
aaltomaisesti. Omalla tavallaan on ollut kiva, kun nyt on vain yksi
asiakas paikalla. Ehtii työajalla tehdä mm. harjoitteluraporttia ja
asentamaan tulostimen ajureita.
Kotona
ollessa onkin tullut tehtyä paljon enemmän. Ompelukone surisee ja
opinnäytetyö edistyy pikku hiljaa, mutta kuitenkin hyvää vauhtia.
Ensimmäiset hahmot ovatkin jo valmiit ja tallessa omassa pussukassaan,
jotteivat häviä. Eihän ne suoranaisesti Tildaa ole, mutta ainakin sinne
päin. Helppo kaava ja sitä rataa. Puuhaa ainakin riittää.
Maria,
Joosef ja Jeesus-lapsi ovat valmiit. Ihan hauskoja niistä tuli ja
meidän karvainen kaveri rakastui niihin myös. Nuken pohjan kävi eilen
illalla hakemassa korista ja olisi sillä halunnut leikkiä. Onneksi ei
repinyt. Olisi voinut hieman harmittaa. Kaksi nukkea odottaa hiuksia ja
kasvoja. Kaksi on täyttövaiheessa menossa. Eläimiäkin pitäisi aloittaa
pikku hiljaa. Näiden teko on mukavaa pikkupuuhaa. Pohjat kun ompelee
valmiiksi, voi hiukset ja kasvot tehdä nukelle televisiota katsellessa.
Hyvässä vaiheessa siis opinnäytetyön kanssa menossa.
